Independent Living Institute » Training as Vehicle to Employment » Projekti Työharjoittelulla työelämään, lokakuu 2006

Itsenäisen elämän instituutin uutiskirje, lokakuu 2006

Projekti ‘Työharjoittelulla työelämään’

Hyvä lukija,

Tervetuloa tutustumaan ensimmäiseen tiedotteeseemme koskien EU:n rahoittamaa projektia ’Työharjoittelulla työelämään’ (TVE). Projektista vastaavaan yhtymään kuuluu Itsenäisen elämän instituutti Ruotsista; Itsenäisen elämän keskukset Saksasta, Dublinista, Helsingistä ja Thessaloniasta; Iniciativas y Estudios Sociales Espanjasta; Intergracja Puolasta, ja Apeirons Latviasta.

Työskentelemme julkisen hallinnon virastojen ja organisaatioiden kanssa monissa Euroopan maissa varmistaaksemme, että heidän harjoittelija- ja harjoitteluohjelmansa ovat avoinna myös päteville vammaisille henkilöille. Parantaaksemme vammaisten nuorten edustusta ja näkymiä työmarkkinoilla listaamme koulutusmahdollisuudet, jossa nuoret saisivat arvokasta työkokemusta ja käsityksen hallinnon ylimpien organisaatioiden toiminnasta. Tulokset julkaistaan Study and Work for All – tietokannassamme.

Tämä työ on kuitenkin liian tärkeää rajoittuakseen vain projektikumppaneihin. Kutsumme asianomaisia organisaatioita kaikkialta liittymään projektiimme liitännäiskumppaneina. Vaikka EU –rahoituksemme on rajoitettu nykyisiin kahdeksaan organisaatioon, voimme avustaa järjestöjä hakemaan rahoitusta itse tarjoamalla onnistunutta projektiehdotustamme, sen argumentteja, metodologiaa, aikatauluja, budjettia jne. Olemme varmoja, että rahoittajat lukevat eduksi yhteistoiminnan vaikutukset, joita tämä ehdotettu suunnitelma tuo mukanaan. Lisätietoja varten ottakaa yhteys projektipäällikkö Nicoletta Zoannosiin.

Lisätietoja projektista ja yhtymästä löytyy projektin kotisivuilta, www.independentliving.org/training/.

Projektiuutisia

Projekti on aloittanut toimintansa vuoden 2006 alusta. Tällä hetkellä kansalliset koordinaattorit Ruotsissa, Saksassa, Kreikassa, Suomessa, Irlannissa, Espanjassa, Puolassa ja Latviassa kartoittavat julkisen hallinnon organisaatioita saadakseen selville, kuinka monet tarjoavat harjoittelijapaikkoja ja käytännön harjoitusohjelmia. Koordinaattorit yrittävät myös selvittää, kuinka moni niistä organisaatioista, jotka näitä ohjelmia tarjoavat, ilmoittaa avoimesti olevansa avoinna myös päteville vammaisille työntekijöille.

Tässä tiedotteessa tarkastellaan lähemmin kolmea maata, Saksaa, Kreikkaa ja Espanjaa ja niiden julkishallinnon organisaatioilta saamia vastauksia.

Yhteydenottojen määrä eri julkishallinnon organisaatioihin:

Saksa: 800 organisaatiota tähän mennessä pääosin sähköpostitse, noin 60 puhelimitse.

Kreikka: 18 ministeriötä, 19 yliopistoa, 14 teknillistä koulutusinstituuttia, julkisia koulutuskeskuksia (keskuksia on useampi sata, kaikkia niistä ei vielä ole tavoitettu). Kuitenkin vain muutamat näistä ovat lähettäneet yksityiskohtaista tietoa koulutusmenetelmistään. Useita julkisen hallinnon organisaatioiden alaosastoja on vielä haastateltava erikseen, sillä monet niistä toimivat itsenäisesti koskien nuorten harjoittelijoiden ja työntekijöiden koulutus- ja ammatillisia mahdollisuuksia.

Espanja: 24:ään organisaatioon on otettu yhteyttä suoraan puhelimitse ja 39 henkilölle näissä organisaatioissa on lähetetty sähköpostia.

Kuinka monet tarjoavat koulutusta/käytännön harjoittelua?

Saksa: Useimmat organisaatiot tarjoavat koulutusta ja harjoittelua, mutta ohjelmien tyyppi ja kesto vaihtelevat.

Kreikka: Useimmat (jo tavoitetuista) korkean tason julkisen hallinnon organisaatioista tarjoavat muodollisia koulutusohjelmia ja/tai käytännön harjoittelua. Jotkut ohjelmista toteutetaan toistuvasti (esim. vuosittain).

Espanja: Kaikki tarjoavat, mutta enimmäkseen vain käytännön harjoitteluohjelmia.

Kuinka monet näistä organisaatioista ilmoittavat webbisivuillaan avoimesti, että heidän koulutus/harjoitteluohjelmansa ovat avoimia myös vammaisille henkilöille?

Saksa: Julkisen hallinnon organisaatiot on laissa velvoitettu varmistamaan, että niiden koulutusohjelmat ovat avoinna kaikille.

Kreikka: Koulutusta ja harjoittelua tarjoavia julkisen hallinnon organisaatioita on hyvin paljon. Esimerkiksi 124 julkista ammatillista koulutusinstituuttia (IEK) tarjoavat jopa 180 erilaista, joka toinen vuosi järjestettävää koulutusohjelmaa (korkeintaan neljä lukukautta kestäviä). Kaikkien ohjelmien on tarkoitus olla avoimia myös vammaisille harjoittelijoille. Kuitenkaan ei ole olemassa virallista ohjeistoa siitä, miten nämä ohjelmat olisivat kaikkien ulottuvilla ja suoritettavissa. Julkisten IEK:iden on kuitenkin noudatettava liittovaltiollisia ohjeita ja suosituksia yleisten rakennusten saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Ammatilliset koulutuskeskukset (KEKt) ovat julkisen (ja yksityisen) sektorin organisaatioita, jotka järjestävät epävirallisia aikuiskoulutusohjelmia tarkoituksenaan yhdistää koulutus ja työllistäminen. Niitä on yli 200. 20 Sosiaalisen ja ammatillisen inkluusion vammaisten ihmisten erikoiskeskusta järjestävät koulutusta ja harjoittelua. Aikuiskoulutuskeskuskset (KEEt) painottavat tiettyjen ”haavoittuvien” yhteiskuntaryhmien koulutusta koskevien, ammatillisten ja sosiaalisten olojen päivitystä. Jaksolla 2005-2006 on toiminut 43 KEEs:n johtamaa koulutusohjelmaa (250 tuntia per ohjelma) 56 010 harjoittelijalle (rahoitusapua on saatu Euroopan sosiaalirahastolta).

Espanja: Vain muutamat organisaatiot tuottavat tietoa koulutus- ja harjoitteluohjelmistaan suoraan internetsivustoilleen. Ne, jotka tietoa antavat, eivät mainitse vammaisia. Hakulomake kuitenkin noudattaa ”Kuninkaallista Direktiiviä 2271/2004”, joka säätelee vammaisten työntekijöiden pääsyä julkisiin työpaikkoihin.

Millaisia vastauksia ja/tai palautetta olette saaneet yllämainittuja asioita tiedustellessanne?

Saksa: Useimmat haastatelluista arvelivat vammaisten henkilöiden kuuluvan kaikkiin ohjelmiin. Toteuttamisongelmia kuitenkin on, kuten pääsy rakennuksiin, työpaikkojen varustus jne. Monet virkamiehet ovat näistä ongelmista tietoisia ja pyrkivät helpottamaan niitä ”pienillä ratkaisuilla”, esim. ottamalla huomioon vammaisten ihmisten rajoitukset ja tarjoamalla sopivia tiloja ja varustusta. Hyvin harvat ovat ottaneet yhteyttä niihin julkisiin organisaatioihin, jotka voisivat neuvoa tai jopa auttaa heitä, esim. työpaikkojen tilaratkaisujen suhteen jne. Pätevän, vammaisen henkilön hakiessa käytännön harjoitteluun on epävarmaa, saako hän saman kohtelun kuin ilman rajoitteita hakeva henkilö. Tässä on ero teorian ja käytännön välillä.

Kreikka: On organisaatioita, jotka yksinkertaisesti ilmoittavat, ettei niillä juuri nyt ole resursseja ottaa vastaan vammaisia harjoittelijoita tai työntekijöitä; jotkut niistä eivät tunne helppokäyttöisyyteen ja esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä, koska heillä ei ole vammaisia työntekijöitä henkilökuntansa/harjoittelijoidensa joukossa; muutamat vaikuttavat avoimilta edistäämään asiaankuuluvaa esteettömyyspolitiikkaa koskien heidän työntekijöitään ja tulevaisuuden harjoittelijoitaan.

Todellisuudessa useimmat julkishallinnon organisaatiot joutuvat noudattamaan toimintasuunnitelmaa, jonka ministeriö on allekirjoittanut huhtikuussa 2006. Tämä hallinnollinen toimenpide on saanut organisaatiot varpailleen ja lisännyt hieman niiden tietoisuutta omia toimintojaan koskevista helppokäyttöisyys- ja esteettömyyskysymyksistä.

Kreikan työolojen parantamista koskevassa ministeriön politiikassa vammaisten työntekijöiden työtehtävien helpottaminen on erityisen tärkeää. Asiaankuuluvan politiikan muotoilemiseksi ministeriö on pyytänyt julkisen hallinnon organisaatioita täyttämään kyselyn vammaisten työntekijöidensä lukumäärästä joka sektorilla ja erikoisalalla, työhönottoprosessinsa institutionaalisista puitteista, vammaisten velvollisuuksista, ja lopulta myös ongelmista, joita nämä ihmiset kohtaavat työpaikoillaan (esim. helppokäyttöisyys ja esteettömyys, työolosuhteet, aikataulut jne.).

Espanja: Monet virkamiehet eivät ole tietoisia vammaisten ja ei-vammaisten henkilöiden eroista koskien heidän mahdollisuuksiaan tulla hyväksytyksi koulutukseen/ käytännön harjoitteluun. He viittaavat jatkuvasti Kuninkaalliseen Direktiiviin 2271/2004, joka säätelee tämänkaltaisia tilanteita. Virkamiehet eivät myöskään osaa vastata keskeisiin kysymyksiin asiaankuuluvasti, esim. onko rakennukseen helppo päästä, minkälaisia teknisiä apuvälineitä on saatavilla, minkälaista varustusta tarjotaan jne. Tosiasiassa monilla virkamiehistä ei ole tietoa ongelmista, joita liikuntarajoitteinen harjoittelija voi kohdata koskien esteettömyyttä ja muita työoloihin liittyviä kysymyksiä.

Itsenäisen elämän instituutin uutiskirje, lokakuu 2006

Projektiuutisia

Project documents

Information in Finnish

Information in Polish

Information in English

Information in Latvian

Information in Spanish

Information in Swedish

Information in German

Information in Greek

Information in Bulgarian